Mun kone saapu vähän 11 jälkeen suomalaista aikaa. Mul oli tosi kiva päiva ja yö eilen! Mentiin Martan luo ja tehtiin siel pizzaa, syötiin, tanssittiin ja pidettiin hauskaa. Marta oli siis yks meijan ohjaajist, 20 vuotias. Sit joskus 12 vissiin meijän piti alkaa lähtee sieltä. Kirjotettiin kaikki nimet ja terveiset t-paitoihin, mitkä saatiin. Sillon tajusin et tää on nyt loppu. Sillo alko kyyneleet valuu ja sit itkin pari tuntii.. :D Oli tosi vaikeeta kirjottaa muitten t-paidoille jotai terveisii, mulle tulee kyyneleet silmiin ku vaa aattelen sitä. Ku joistaki niistä ihmisitä on tullu niin tärkeitä mulle. Yli puolet niistä. Sit sanottiin heippa kaikille, aateltiin et ei enään nähä. Mut sit mentiin viel Siljen, Henrikin, Annan, Marcyn ja Feden kanssa Portopeoon, semmonen ravintola/baari meijan collegen vieressä. Sieltä lähettiin 3 ja mentiin meijän collegeen. Silje, siljen poikaystävä ja sen 2 kaverii tuli sinne kans. Meil oli niiin kivaa! Ana ja Shantal nukku jo toises huonees, tai en tiiä kui hyvin ne nukku ku me pidettiin metelii.. :p Joskus vähän 5 jälkeen aateltiin mennä nukkumaan Federican kaa. Meil oli herätys 6.30. Nukuttiin sen tunnin samas sängys ku muut oli toises huonees. Marcy nukku vaan 20 minuuttii. 7 mentiin toiseen collegeen, meijän piti olla siel 1 asti, ku oltiin vika ryhmä joka lähtee lentokentälle. Nukuttiin vähän aikaa ulkona asfaltilla ku meil ei ollu avaimii collegeen, sit ku päästiin sisälle mentiin tunniks nukkuu Karoliinan huoneeseen. Tän paivan aikana, ennenku lähettiin lentokentälle itkin taaas, monesti, ku piti sanoo melkee kaikille uudestaa heippa, ku ne oli kans siel collegessa. Oli rankkaa! Mina, Mads, Henrik ja Karoliina oltiin vikat jotka lähti lentokentälle. Mina ja Mads itkittiin koko matkan lentokentälle kunnes molemmat nukahdettiin.. :D 5 tuntii odotettiin lentokentällä, se oli aika paljon! Mut onneks oli hyvää seuraa.
Mulle tulee niin ikävä kaikkea, ja kaikkia. Tää on ollu niin ihana kokemus, uskon et paras tähän asti mun elämässä. Yks parhaimmist ainakin. Ollaan jo puhuttu meidän reunionista ens kesäks! Haluun tavata kaikki uudestaan!
Oon niin kiitollinen lions clubille, et lähetitte mut Italiaan, en tiiä ees miten voisin kiittää. En aatellu et tää ois ollu tämmöstä, en uskonu et saisin näin hyviä ystäviä ja kokemuksia, vaikka kaikki kyllä sano siitä ja oli odotukset aika korkeel. Tää pitää ite kokee, et ymmärtää mimmosta se oikeesti on. Nyt on ainakin seuraavan vuoden kyyneleet itketty :P Kaikkien pitäis mennä nuorisovaihtoon, se kun tapaa niin paljon nuorii eri puolilt maailmaa, ja huomaa kuinka samanlaisii ne oikeesti on, on ihan ihmeellistä. Oon oppinu niin paljon näiden 3 viikon aikana. KIITOS!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti